REAR

1. Mikä sai teidät ilmoittautumaan tähän kisaan?

Eija:

Poppis kertoi keväällä, että tällainen kisa on suunnitteilla. Välitön reaktioni oli, että kuulostaa uskomattoman hienolta, tuonne olisi mahtava päästä – mutta samalla iski myös epäilys että enhän minä ole mikään kestävyysurheilija vaan tavallinen luontofriikki retkeilijä. Ja kilpailutkaan ei oo mun juttu ollenkaan… Omilla retkillä olen mennyt noin 20+ kg repun kanssa, ja sen kanssa olen jaksanut mennä max 10–15 km päivässä, 300 km kuulosti täysin hullulta.

Ajatus jäi kuitenkin kytemään... voisiko sittenkin? Ainutlaatuisen luontokokemuksen lisäksi kisa alkoi kiehtoa, koska se antaa puitteet, kannustimet ja tavoitteen. Lisäksi motiivin kokeilla pidempää matkaa ja kevytretkeilyä ’pakotettuna’.

Packraft oli itselleni aiemmin täysin tuntematon laji. Menin sitten kokeilemaan packraftia Kairacrossin tapahtumaan Vantaankoskella. Siellä sitten vahvistui keväällä syntynyt intuitio – mukaan vaan! Vaikka mun kunnollani ja valmistautumisella se on ehkä sitä mitä kaveritkin sanoivat : hulluja te ootte! No, näin he sanoivat silloinkin kun lähdin ekalle talvivaellukselle –20 asteen kelissä ja sitäkään harrastusta en ole koskaan katunut.

Rauno:

Eija alkoi keväällä puhumaan packraft-seikkailukisasta Vätsärissä. Innostuin heti. Laatuaikaa yhdessä, itselle aiemmin käymätön erämaa, pikkupojasta jatkunut Lappi-hulluus… Omalla taustallani on kymmenet vuodet suunnistusta, polkujuoksua ja muuta kestävyysurheilua, retkeilyä kaikkina vuodenaikoina ja myös melontaa monilla eri välineillä. Mukaan lähtemisen päätös jäi viime hetkeen monesta eri syystä, mutta kun Eija lopulta teki oman päätöksen, olin heti mukana.

2. Mitä odotatte kisalta?

Ensisijaisesti luontoelämystä, sellaisena kun Vätsäri sitä meille tarjoilee. On hienoa päästä tutustumaan ja ihailemaan aluetta, jonne lähteminen olisi muuten saattanut jäädä. Mukana on myös isosti omien mukavuusalueen rajojen ylittämistä sekä kevyesti ja pitkään kulkemisen harjoittelua.

Minkäänlaista sijoittumisen painetta tai tavoitetta emme tunnista, mutta kilpailu ja aikaraja maustaa kulkemista varmasti.

3. Kertokaa jotain joukkueestanne. Mistä joukkueen nimi tulee?

REAR-nimi syntyi nopeasti sanaleikkinä: Rauno & Eija Adventure Ready. REAR on filosofinen ajatus nopean etenemisen tavoittelusta ilman kiireettömyyttä sekä siinä, että on mukava kulkea vaikka viimeisenä. Tätä kirjoittaessa pidämme sopivasti teeman mukaisesti ainakin perää täällä verkkosivun osallistujalistalla. ;-)

Olemme kahdestaan retkeilleet paljon kaikkina vuodenaikoina, mutta nyt tiimimme on ensi kertaa mukana kisassa, Vätsärissä, pitkällä matkalla ja packrafteilla – riittävästi uusia seikkailuelementtejä!

4. Mikä on pisin yksin tai yhdessä tekemänne melonta- tai packraftäysreissu?

Eija: Packraftingia olen kokeillut kerran mökkilammella ja Kairacrossin Vantaankosken kokeilussa – yhteensä muutama sata metriä – sehän riittää eikös?

Rauno: Nuorempana meloin paljon, teimme pitkiäkin kanootti­vaelluksia, harrastin koskimelontaa ja jopa kanoottipooloa. Sittemmin extreme-touhut ovat jääneet, mutta tykkään meloa välineestä riippumatta. Olin sopivasti toukokuun lopussa reppu­lauttailemassa Kittilässä yhden 20 km jokipätkän, joten sekin väline tuli tutuksi.

5. Mikä on tavoitteenne Kairacross Vätsärissä?

Yksinkertaisesti kulkea loukkaantumatta ja olla sunnuntaina klo 12 maalissa takanamme mahdollisimman pitkä matka. Työkiireet estävät viiden päivän reissun.

Pidämme vauhdin mukavuusalueella – matka kun ei tapa vaan vauhti. Tavoite on koko ajan nauttia hetkestä ja pitää numerolappu rinnassa -syndrooma aisoissa!

Kairacross Vätsäri 2022 Teams | Joukkueet